0

10 SYYTÄ OTTAA RATSASTAJAN OHEISHARJOITTELU HALTUUN

Ratsastus on monipuolinen laji, joka harjoittaa paljon erilaisia ominaisuuksia kuten tasapainoa, kehonhallintaa, aerobista kuntoa, rytmitajua sekä tunnetaitoja. Ratsastus on siis mitä erinomaisin tapa liikkua ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi ratsastus toimii hyvin oheisharjoittelumuotona monelle muulle urheilulajille. Vaikka ratsastus itsessään kehittää näitä edellä mainittuja ominaisuuksia on ratsastajan syytä harjoitella erilaisia taitoja myös ilman hevosta.

Monipuolinen oheisharjoittelu – niin henkinen kuin fyysinen – auttaa ratsastajaa ymmärtämään kehoaan ja sen toiminnallisuuksia paremmin. Mitä enemmän ratsastaja ymmärtää omaa kehoaan, sitä paremmin hän voi tiedostaa, miten sitä hevosen kanssa käyttää. Sillä tiedosti sitä tai ei, hevosen kanssa kehonkieli on aina kommunikaation oleellisin väline. Monipuolinen oheisharjoittelu opettaa ratsastajaa ymmärtämään milloin on syytä kehittää omaa tekemistä ja milloin kaivataan muutoksia ulkoisille tekijöille.

Kehotietoisuuden kasvu lisää ratsastajan kehittymisen mahdollisuuksia, kilpailumenestystä ja kykyä ratkaista ongelmatilanteita.

Hevosella on mieletön kyky peilata meille omaa olemistamme ja tekemistämme.

Tässä 10 motivoivaa syytä, miksi ottaa ratsastajan oheisharjoittelu osaksi omaa arki rutiinia:

  1. Ratsastajan heikko aerobinen kunto peilaa suoraan jaksamiseen hevosen selässä. Väsymys saa helposti aikaan ärtymystä ja turhautumista, mikä saattaa usein purkautua tahtomatta hevoseen.
  2. Ratsastajan kehon vinoudet ja virheasennot aiheuttavat hevoselle helposti toispuoleisuutta ja liikkeiden rajoittuneisuutta. Hevonen kuuntelee ratsastajan kehoa taukoamatta, eikä se erota mikä on vain ratsastajan heikkoutta ja mikä taas tarkoituksellista apujen käyttöä. Hevoselle jokainen kehon liike ja asento kertoo jotain, eikä hevonen valitettavasti osaa korjata virheasentoja puolestasi.
  3. Kun ratsastaja tietää oman kuntotasonsa ja pystyy ymmärtämään omia rajoittuneisuuksiaan, voi hän auttaa hevosta sen heikkouksien kehittämisessä tai ongelmien korjaamisessa. Silloin myös hevosen kunnon arviointi on helpompaa ja työskentelyä on helpompi muokata sen mukaan mitä hevosen tarpeet vaatii.
  4. Ratsastajan oman kehon tietoisuus syventää kommunikaation tasoa hevosen ja ratsastajan välillä. Hevonen keskustelee ihmisen kanssa pitkälti elekielellä. Ratsastajan tietoisuus oman kehon viestinnästä selkeyttää kommunikaatiota ja mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön tason.
  5. Ratsastaja oppii tunnistamaan hevosen toiminnallisesti hyvän ja laadukkaan liikkeen, kun hänen oma toimintansa on tietoisempaa. Näin voidaan välttää hevosen kiputiloja. Liike on lääke, mutta liikkeen laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Liian usein törmäämme siihen, että hevosen kivut johtuvat hevosen liikkeiden rajoittuneisuuksista.
  6. Apujen käyttö helpottuu, kun ratsastaja hallitsee oman kehonsa pienimmätkin lihakset. Ratsastajan on tärkeä oppia huomaamaan milloin lihakset ovat aktiiviset ja milloin passiiviset. Kun ratsastaja osaa olla rento ja aktiivinen, pystyy hän olemaan hevoselle lempeä ja pehmeä.
  7. Kehotietoisuus kääntää ratsastajan katseen tarvittaessa omaan itseen varusteiden tai olosuhteiden syyttämisen sijaan. On todella tärkeää järjestää hevoselle turvalliset ja mieluisat puitteet, yksilöllisesti suunniteltu ruokinta ja sopivat varusteet, mutta yhtä tärkeää on huomata oman toiminnan seuraukset. Esimerkiksi kuolainta vaihtamalla voidaan saada muutosta aikaiseksi, mutta useimmiten merkittävin muutos saadaan aikaan omaa tuntumaa ja muita apuja havainnoimalla ja kehittämällä.
  8. Hyvä ratsastus kehittää hevosta eteenpäin ja hyvä kehonhallinta mahdollistaa ratsastuksen monipuolisuuden. Kun osaat olla suora – osaat suoristaa myös hevosen ja niin edelleen. Voisi olla mukava taito osata jumpata hevonen rennon letkeäksi ja toisaalta edetä harjoituksissa haastavampiin tehtäviin turvallisesti.
  9. Ratsastaja voi keskittyä teknisiin taitoharjoitteisiin, kun kaikki paukut ei mene perusasioihin. Mitä enemmän ratsastajalla on harjoiteltavaa oman kehon toiminnassa itse ratsastus suorituksen aikana, sitä vähemmän pystyy keskittymään esimerkiksi erilaisiin kouluratsastusliikkeisiin tai esteratsastusharjoituksiin.
  10. Monipuolinen harjoittelu kasvattaa reaktionopeutta ja auttaa ratsastajaa pysymään rauhallisena ja läsnä hankalimmissakin tilanteissa. Ratsastuksesta tulee turvallisempaa ja yhteistyöstä mukavaa ja mutkatonta.

MOVE AND MAKE YOU(R HORSE) HAPPY!

Anniina
Kuva: Marle Muuronen

Voisimmeko siis yhteistuumin todeta, että kaikki työ mitä teemme itsemme kanssa, kantaa hedelmää myös työskennellessämme hevosen kanssa? Onnellinen hevonen ja nautinnollinen yhteistyö on varmasti meidän kaikkien tavoite. Riippumatta siis siitä, mikä on lajisi hevosten parissa tai mikä on tasosi ratsastajana, monipuolisesta harjoittelusta on varmasti hyötyä. Voin melkein luvata, että kun pääset alkuun, sinun on vaikea päästä innostuksesta irti.

On koukuttavaa oppia uusia asioita ja huomata mihin kaikkeen harjoittelu omassa ratsastuksessa vaikuttaakaan. Mietit todennäköisesti, että mikset aloittanu jo aiemmin – mutta muista, koskaan ei oo liian myöhäistä!

Sen mitä opit tänään on lahja tulevaisuudellesi. Menneisyyden virheet mahdollistaa sulle paremman ymmärryksen tänä päivänä.

Herättikö tämä kirjoitus sinussa tunteita tai ajatuksia? Oletko sinä jo lähtenyt matkalle kohti itseäsi ratsastajana vai oletko vasta matkasi alussa?

Oikeastaan sillä ei ole mitään merkitystä missä vaiheessa olet, nimittäin aina on hyvä hetki ottaa pieniä askelia eteenpäin. Toivotan onnea matkallesi, missä vaiheessa juuri nyt kuljetkaan! ♥

Rakkaudella, Anniina

RATSASTAJAN NETTIVALMENNUKSET – TULOSSA!

Kun yrität välttää virheitä, et ota riskejä. Kehittyäksesi sinun tulee ottaa riskejä ja opetella sitten tekemään aina vaan vähemmän virheitä.

Vapaa suomennos Carl Hesterin lausahduksesta.

No Comments

    Leave a Reply